Pitkän oleskelun aikana Ponin lihakset ovat aika hyvin hävinneet, ja hetken jo kävi mielessä että mitenkähän satula mahtaa selkään istua. Eniten Ponilla käytetty satula ei istunut sitten mitenkään, ennestäänkin se oli Ponille jo liian iso, leveä. Nyt satulan ja selän väliin olisi mahtunut vaikka toinen poni. Onneksi kaverini oli saanut hevosensa mukana sille epäsopivan koulusatulan, joka istuu paljon paremmin Ponin selkään kuin tuo toinen satula! Olemmekin kaverin kanssa pohtineet sitä että minkähänlainen satulansovittaja siellä kaverin hevosen entisessä paikassa on ollut. Poni kun on noin 147cm ja siro, kun taas kaverin hevonen on 160-165cm ja paljon leveämpi kuin Poni! Ihmekkös tuo jos hevosella on joskus ollut jotain ongelmia selän kanssa, jos satuloiden sopivuus on ollut tuota luokkaa..
Mutta! Ettei vuokraponielämä olisi liian helppoa, niin Ponihan oli jotenkin saanut haavan jalkaansa. Vasemmassa etusessa vuohisen sisäsyrjällä on pieni haava, joka kuitenkin turvotti koko jalkaa. Kylmäsin sitten etujalat, koska ensin ajattelin turvotuksen johtuvan siitä että jalat reagoivat edellispäiväiseen ratsastukseen. En siis itse ollut huomannut koko haavaa, tallin omistaja sitten kertoi minulle haavasta. Harmittava juttu se haava tietenkin on, mutta toisaalta pienesti helpotuin siitä että jalka ei siis oireillutkaan ratsastuksen takia.
Viimeisten työpäivien ajaksi nakitin siskoni liikuttamaan ja hoitamaan Ponin. :) Huomenna jos itse kävisin taas vähän maastoilemassa Ponin kanssa. Pieni rentoutumiskävely voi olla hyvästä, sillä ensin varmaan ratsastan yhdella suomiruunalla joka voi olla aika mielenkiintoinen.. Ruunalla olen siis ennenkin ratsastanut ja paljon, mutta nyt kesän ajan en ole kuin muutaman kerran selässä käynyt ja se on käynyt kaikentasoisilla ratsastajilla tunneilla ym. Ruuna ei siis ole vielä läheskään valmis ratsu, ja hieman harmittaakin se että se on mennyt paljon sellaisilla ratsastajilla joilla ei ole taitoa kehittää hevosta eteenpäin. Mitä nyt olen ruunan ratsastettavuudesta kuullut, niin se on taantunut sille tasolle mitä se oli noin vuosi sitten jolloin sillä oli ratsastettu kunnolla vasta muutaman kuukauden ajan. Mutta, asiasta tiedän tarkemmin siis huomenna kunhan olen sillä ratsastanut, toivotaan että se toimisi edes jotenkin.
Niin, ja silloin tiistaina ratsastin myös hetkisen tuolla kaverini hevosella. Kamala miten se tuntui suurelta! :D Oli kivaa ratsastaa sellaisella osaavalla hevosella, etenkin nyt kun Ponin loman ajan en ole ratsastanut juuri ollenkaan. Olenkin miettinyt että ehkä tällainen pakkoloma ratsastuksesta tekee silloin tällöin ihan hyvää, nykyään kun olen ratsastanut melkein joka päivä. Tässä tauon aikana olen kerennyt sisäistää kaikkea oppimaani paremmin ja pohdiskella omaa ratsastustani, tallilla kaiken tekee niin automaattiohjauksella ettei siellä (valitettavasti) tule sen suuremmin yleensä pohdiskeltua mitään.
Tällä hetkellä suurin vikani ratsastuksessa on se, että ratsastan liian pienesti, tai liian vähän. Miten sen nyt sanoisi, noh, unhodun helposti matkustelemaan hevosen selässä. Mutta kas kummaa, kun vähän aktiivisemmin ja rohkeammin ratsastan niin hevonenkin alkaa toimia huomattavasti paremmin! (Kuvassa ratsastusta alkutunnista, löysän näköinen ratsastaja ja hevonen, työnteko ei taida olla kummallakaan mielessä. :) )
Etenkin uusilla hevosilla ja vierailla talleilla olen aika arka käyttämään reippaampia ja reilumpia apuja, tästä syystä pitkänlinjan tuntijunat vedettävät minua joskus ihan 6-0. Nyt olen tämän ongelmani sisäistänyt, ja oikeastaan ensimmäisen kerran ratsastin kunnolla ja suurinpiirtein taitojani vastaavalla tavalla kun viimeksi olimme Kuopiossa koulutunnilla. Tosin ratsuni oli todella kiva ja upea, joten suuri kiitos hyvästä fiiliksestä menee myös sille, mutta lopputunnista tosiaan huomasi sen että hevonen alkoi kuunnella minua oikeasti ja liikkua oikein ja rennosti. Eli tosiaan, jos haluaa että hevonen tottelee ja toimii, niin siellä satulassakin täytyisi jotain tehdä, tai ainakin edes yrittää. Yleensä tämä yksinkertainen neuvo riittää tuomaan tuloksia ja parantamaan ratsastuksen laatua. (Kuvassa "vähän parempaa ratsastusta", tiedän kyllä että hevonen ei ole 'ohjan ja pohkeen välissä', mutta ei se enää sentään ihan pää taivaissa mene.)
Näihin mietteisiin onkin hyvä lopettaa tämänkertainen postaus, seuraavaan kertaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti