torstai 25. elokuuta 2011

Ei ehkä niin onnistunut ratsastus

Aamulla lähdettiin yllätysreissulle Varkauteen, iskä kävi ostamassa kaikenlaisia autojuttua. Itse ostin pussillisen heppanameja ja Eurohunterin mustat syyshanskat. Sellaiset hanskat minulla oli jo viime syksynä, mutta käytössä se kämmenosan "tukijuttu" kului aika paljon. Ovat ne edelleen tallessa, ja ne ovatkin palvelleet hyvin tallitöissä.

Vuokrasin tänään taas sen suomenhevosruunan. (Itseasiassa se ei varsinaisesti olekaan ex-ravuri, koska ainakaan Hippoksen tietokannan mukaan sillä ei ole ajettu yhtään lähtöä. Mutta ravivalmennuksessa se on suurimman osan elämästään ollut, sitten sairastelun takia se oli käyttämättä monta kuukautta ja sen jälkeen kenelläkää ei ollut sille aikaa, joten se oli todella harvassa käytössä varmaan parin vuoden ajan.)
Koska ennen ratsastusta aikaa oli runsaasti, tein ruunalle huvikseni verkkoletin ja toiselle puolelle "normaalin" ranskalaisen letin. Mielestäni on ihan käytännöllistä letittää ainakin edes osa sen harjasta ratsastuksen ajaksi, sillä kun on pitkä ja tuuhea harja. Pitkät jouhet tuntuvat aina takertuvan ohjiin ja välillä ovat muutenkin vain tiellä.
                                    Kuvien välillä aikaeroa n. 3kk, huhtikuun kuvassa  näkyy hyvin se kuinka ruuna tapasi kiitää pitkänä. Heinäkuun kuvassa laukka on jo vähän tasapainoisempaa.


Ratsastus ei mennyt kovin hyvin, ruuna ei keskittynyt minuun juuri ollenkaan ja vauhtia oli melkein koko ajan aivan liikaa. Töitä sain tehdä paljon, että ruuna edes hetken ajan keskittyi minuun ja siihen tehtävään mitä olimme tekemässä.
Emme tehneet kovin erikoisia tehtäviä, ihan vain voltteja, siirtymisiä ja väistöjä. Ympyrällä ravi-käynti-ravi- siirtymiset tuntuivat saavan ruunan rennommaksi ja ravailemaan vähän rauhallisemmin. Laukat nousivat ihan ok, eivät niin hyvin kuin joskus mutta nousivat kuitenkin. Laukka oli oikeastaan ehkä paras osa ratsastuksesta, ruuna kuunteli apujani ja laukka pyöri oikein kivasti. Laukan kehitykseen olen muutenkin todella tyytyväinen, sillä reilu vuosi takaperin ruuna ei meinannut millään nostaa oikeaa laukkaa ja kumpaankin suuntaan laukka oli mielentöntä kaahaamista. Kunnon kasvun myötä ruuna kantaa itsensä laukassa jo ihan mukavasti eikä lähde enää ryöstämään pää alhaalla. Laukannostot voisivat olla parempia, mutta harjoittelemallahan niidenkin laatu paranee.
Mutta vaikka ruuna onkin vähän höseltäjä ja lapsellinen, niin kovasti siitä pidän silti ja pidän sen kanssa touhuamisesta. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti