Joten ajattelin kokeilla, muistuisiko mieleeni Green Dayn Helsingin keikka 8.6.2010. (Postauksen kuvat eivät ole kovin korkealaatuisia, koska kamerana toimi nyt edesmennyt digikamerani [hörppäsi liika urheilujuomaa eikä palautunut siitä enää kuvauskuntoon..] joka otti loistavia kuvia kun aurinko paistoi täydellisesti ja kuvatta kohde oli paikallaan. ;) )
Billie Joe Armstrong
Liput olimme ostaneet jo heti helmikuussa (?) kun ne tulivat myyntiin. Siskoni oli jo perusnegatiivisena luonteena ajattellut että en kumminkaan haluaisi lähteä hänen kanssaan keikkaa katsomaan, mutta kuullessani että GD tulee Suomeen olin jo suunnittelemassa lähtöä!
Reissuun lähdimme keikkapäivän aamuna, matkalla mukana olivat minuna ja siskoni lisäksi kaksi tätiämme. Toinen toimi kuskina ja toinen kartanlukijana. :)
Matka meni mukavasti maisemia katsellessa, ja onneksi nykyajan puhelimilla pääsee facebookiin! ;) Helsingissä ajaminen ei ollut ihan peace-of-cake, mutta hotellille löysimme yhden eksymisen jälkeen.
Hotellilla hetkisen aikaa lepäilimme ja valmistauduimme iltaan.
Sitten suuntasimmekin matkaan, osan matkaa menimme kävellen ja osan matkaa metrolla. Kalasatamassa saimmekin sitten odottaa jonkin tovin ennenkuin portit aukesivat, emmekä heti sittenkään päässeet sisään. Tähän väliin täytyy kertoa, miten paljon siellä porttien ulkopuolella oli ruoantähteitä ja roskaa! Ja koska jätteitä oli niin paljon, lokkejakin oli sitten 'muutama'.
Porttien sisäpuolelle päästyämme hetkisen aikaa tutkailimme ympärillemme ja mietimme mihin leiriydymme odottaa illan pääesiintyjiä. Koska lavan lähellä oli suhteellisen vähän porukkaa, päätimme suunnata sinne.
Edelleen oli luvassa odottelua, ja vielä vähän odottelua ennekuin ensimmäinen bändi, The Hives, aloitti keikkansa. Bändiltä olin aikaisemmin jo joitakin biisejä, kuunneltavia mutta en sen suuremmin bändin musiikille syttynyt. Keikan jälkeen mielipiteeni muuttui positiivisella tavalla, en vieläkään kovin paljoa The Hivesia kuuntele, mutta aina silloin tällöin muutamia biisejä popitettua. :) Bändi esiintyi energisesti ja musiikki oli hyvää. Hyvä fiilis jäi, saivat jopa yleisökin mukaan aika hyvin!
Sitten vaihteen vuoksi seurasi odottelua.. ja odottelua.. Vihdoin ja viimein lavalle saapui toinen lämppäri: Joan Jett & The Blackhearts. Vaikka kuuluisa esiintyjä hän onkin, hänen musiikkiinsa en ollut perehtynyt juuri lainkaan. Esiintyminen jäi aika laimeaksi, ainoat suuret suosionosoitukset tulivat siitä, kun yleisö bongasi lavan reunalta jonkun Green Dayn jäsenen.
Kitaristi/basisti yritti kovasti saada yleisöä innostumaan, mutta yritykseksi jäi.
Viimeinen odotus tuntui pitkältä, jännitys alkoi tiivistyä ja yleisö heräillä taas eloon. Ensimmäisiä elonmerkkejä Green Daysta saatiin Drunk Bunnyn muodossa, joka heilui ympäri lavaa viihdyttämässä yleisöä! :)
Sitten! Vihdoin ja viimein Green Dayn jäsenet alkoivat saapua lavalle, ja voi elämä sitä huutoa mikä yleisöstä lähti! Siitä hetkestä alkoi uskomaton parituntinen, jonka aikana muutama heikkokuntoisempi joutuikin poistumaan väljemmille vesille pahoinvoinnin ym. takia.
Bändi soitti vaihtelevasti uutta ja vanhaa musiikkia ja tunnelma oli katossa!
Uskomatonta miten minäkin jaksoin siellä mukana pomppia koko keikan ajan! Tosin muuta mahdollisuutta ei oikeastaan ollutkaan, koska yleisömassan mukana oli vain pakko mennä.
Keikka oli aivan uskomattoman mahtava!! Bändi on loistava livenä, yleisö tuntee olevansa mukana. Niin hieno ja paras kokemus, tässä vain odotellaan milloin tulevat uudestaan Suomeen!
Tämä on yksi lempikuvistani, se olisi todella hyvä jos etualan kädet eivät olisi etualalla. :D
Keikan loputtua huomasin miten väsynyt olin! Hyvä että jalat kantoivat kaiken hyppimisen ja pomppimisen ja riehumisen jäljiltä. Äänikin oli poissa mukana laulamisen ja huutamisen takia! Mutta oli Parasta Ikinä!
King For A Day :)
Mike Dirnt
Tré Cool
Seuraava musiikkiaiheinen postaus onkin varmaan sitten keväältä, myöskin yksi erittäin hyvä päivä ja hieno keikka! Siitä lisää sitten siinä postauksessa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti