Päivityksiä tehty!

Ensinnäkin, Blogikirppis on nyt päivitetty! Myydyt tavarat poistettu ja muutamia uusia tavaroita lisätty.
Motivaation puuskassa uskaltauduin lisäilemään tuonne sivuun linkin Instagramiin sekä nyt näkyvillä on myös blogin suosituimmat tekstit. Ja lisäksi liityin myös Jalustin.net blogiportaaliin jonka kuvake myös on esillä.

Oltiin tänään Nean kanssa reippaita ja lähdettiin pitkästä aikaa porukalla maastoon. Nea ratsasti Otolla ja minä menin nuorella suomenhevosruuna Vihtorilla. Kentällä testailin vähän miten heppa toimii, Vihtorilla olen viimeksi ratsastanut viime kesänä, sitä ennen ehkä kerran tai kaksi aiemmin. Positiivisesti kuitenkin sain yllättyä, ruuna toimi tosi kivasti ja liikkui mielellään eteenpäin! Tämä ruuna siis on yleensä mieluummin hidas ja laiska kuin reipas. Testasin kentällä ravin ja laukan, sitten suunnattiin maastoon. Käytiin ihan vaan mökkitiellä kävelemässä ja otettiin pieni pätkä ravia. Vihtori on ollut melkoisen olemattomalla liikutuksella nyt talven ajan joten kuntoa lähdetään kohottamaan pikkuhiljaa hevosen ehdoilla. Ja Otolle taas teki hyvää saada kevyempi päivä eilisen rankemman koulutuuppailun jälkeen.
Hengissä selvittiin vaikka Vihtori olikin yllättävän reipas ja kohdattiin jopa traktori takaisin tullessa. :) Huomenna vielä teen jotain Oton kanssa ja tiistain se saakin olla vapaalla. Loppuviikon suunnitelmia en ole vielä sen kummemmin miettinyt, mennään vähän fiiliksen mukaan. Joten, palataan taas myöhemmin!

Uutta motivaatiota ratsastukseen!

Kävin keskiviikkona ratsastamassa siskoni liikutushevosella, kiva nuori friisiläinen tamma. Mutta voi herranjumala, pikkuisen reilummat liikket kuin Ottoponilla. Ihan alkujaan oli jo melko jännää nousta aivan ventovieraan hevosen selkään, käynti nyt oli melko okei mutta se ravi! Tuntui että lennän jonnekin kuuhun asti, tuntui että huojun ja heilun ja keikun ja vaikka mitä. Voi kamala. Huutelinkin jo paikalla olijoille että en mä osaa enää ratsastaa. 

Huhhuh, nostettiin pariin kertaan laukkaakin, eikä siitäkään meinannut tulla mitään. En yhtään osannut olla siellä satulassa, tuntui siltä että olin ensimmäistä kertaa hevosen selässä. Hevosessahan ei siis todellakaan ollut mitään vikaa, kiva ja kiltti nuori joka varmasti tulee olemaan melkoisen kivannäköinen hevonen kunhan kunto kasvaa. 

Täytyy myöntää, muutama päivä tuon ratsastuksen jälkeen meni ehkä pienessä itsesäälissä rypiessä. En mä osaa, en mä pysty, myyn Oton pois ja lopetan koko hevoshomman, ihan turhaa rahan menoa. 

Noh, ryömin tuolta itsesäälin syövereistä pois, otin itseä niskasta kiinni ja päätinkin etsiä Oton rinnalle jotain ratsastettavaa hevosta. Hevosta nimenomaan koska en halua "taantua" ratsastuksessa niin etten kohta enää pysy normaalin ison hevosen ravissa mukana. Eli treeniä, treeniä, treeniä ja vähän lisää treeniä. Pistin facebookiin ilmoituksen Heinäveden hevosharrastajien ryhmään ja hyvinkin nopeasti sain useamman vastauksen. Apu löytyikin loppujen lopuksi melko läheltä, nimittäin sen tallin omistaja missä Otto asui ensimmäisenä Heinävedellä, tarjosi pariakin hevosta ratsastettavaksi. 

Huippua! Tuttu talli, tutut hevoset vaikka en vähään aikaan olekaan siellä ratsastanut. Pääasiassa tarkoituksena olisi ratsastaa yhtä nuorta suomenhevostammaa, jota itseasiassa ratsastin silloin 2014 kesänä. Mukava ja potentiaalinen sporttisuokki. Perjantaina menen tekemään ensimmäisen "testiratsastuksen" ja sen jälkeen tarkoitus olisi kerran tai pari viikossa käydä siellä ratsastamassa. 

Oton kanssa treenataan tottakai entiseen malliin, poni on alkanut hyvin laihtua joten nyt ei ruveta lomailemaan vaan olen nyt yrittänyt oikeasti vähän tavoitteellisemmin liikuttaa ponia. Muutaman kerran viikossa kunnon hikitreeni, raviradalla pään tuuletusta ja maastossa hölkkää ja kävelyä. Oikein innolla odotan kevättä ja lumien sulamista, saadaan paljon enemmän maastolenkkejä käyttöön! 

Tänäänkin ponin kanssa tehtiin pitkästä aikaa kunnon koulutuuppaussessio. 

Käynnissä tehtiin pysähdyksiä, voltteja ja pohkeenväistöjä. Ravissa isolla ympyrällä nopeita käyntiin siirtymisiä. Laukassa tehtiin niin, että suorat urat mentiin laukkaa ja kulmat ravissa. Tämä olikin melko haastavaa kun käytössä oleva kenttä on pienehkö (noin puolet kenttää aurattu siis auki), mutta kyllä erittäin hyödyllinen tehtävä. Siinä huomasikin miten ollaan päästy vähän ruosteeseen, Otto meinasi rynnätä laukkaan pitkänä, turpa edellä kaahottaen. Sainkin tehdä ihan hyvin töitä että poni malttoi nostaa laukan rauhassa ja pyöreänä itseään kantaen. 

Itsekin täytyi muistaa tehdä jotain siellä satulassa eikä vaan matkustella. Nyt talven maastoilun jäljiltä meinaa vähän unohtua se että oikeasti siellä selässä pitää tehdä jotain eikä voi vain olettaa että poni toimii ilman apuja.

Kun Oton sai toimimaan ja avut läpi, se liikkuikin tosi kivasti ja letkeästi. Talvi on kyllä tuonut sille hirveästi moottoria lisää, ja tuo ihana koulusatula on ilmeisesti hyvinkin sopiva ponille koska se on jotenkin niin letkeän tuntuinen koko ajan! Lapojen takana olevat nestekertymät ovat pienentyneet, Oton säkä on alkanut erottua ja lanteen päällä olevat "muhkurat" turvottelevat enää hyvin harvoin ja todella pienesti. Plus tuo mun nilkkakin on alkanut kestää kunnon ratsastusta eikä kipuile enää niin paljon että se menoa haittaisi. Välillä se kipeytyy mutta silloin pidetään vaikka juoksutuspäivä tai mennään maastoon höntsäilemään. Kyllä tästä vielä noustaan!

2016 tavoitteena onkin saada Otto laihtumaan semmoiseen kuntoon että sen voisi sanoa olevan normaalissa lihavuuskunnossa. Toinen tavoite on saada oma ratsastustaito "entiselleen", eli osata ratsastaa myös muita hevosia niinkuin vielä Ypäjän aikaan. Myös oman kunnon kohottaminen ei olisi mitenkään huono asia, eihän ponilta voi vaatia parempia suorituksia jos ratsastaja ei jaksa sitä niihin ratsastaa. ;) 

Mutta tästä on kyllä nyt hyvä jatkaa, motivaatiota löytyy ja oikeasti haluan tehdä jotain sen eteen että voisin jopa kehittyä ratsastajana!

Uutta kuvaa ponista!

Tänään oli suunnitelmissa että sisko tulee ratsastamaan Otolla puolen päivän aikoihin. Minä menin tallille jo aamulla tekemään pitkästä aikaa tallihommia. Ai että miten voi pieni ihminen olla onnellinen kun pääsi pari karsinaa siivoamaan ja kuivittamaan! Sitä työtä mä kyllä tykkäisin tehdä, noh, onneksi nyt jatkossa pääsen sillon tällöin talikon varteen ja heppojakin ruokkimaan. Ei pääse taidot ihan ruostumaan. ;)

Pitkästä aikaa myös Topi pääsi liikkumaan, huonojen säiden ja pohjien takia se on joutunut pikkuisen lomailemaan ja kasvattamaan mahaa sekä karvaa. Jumaleissön miten voi olla karvainen eläin! Topi pääsi hölkkäilemään irrallaan kentällä, se on niin ihanan kuuliainen että sen voi juoksuttaa joko narulla tai ilman, toisin kuin Oton joka irrallaan joko juoksee päättömästi tai parkkeeraa syömään ruohoa/lehtiä/oksia jne. Topi toimi hirmuisen hyvin ja oli tyytyväisen oloinen kun pääsi hommiin. Nyt pikkuhiljaa aletaan nostaa kuntoa ja pienentää sitä elintasovatsaa, jos jonkun vapaaehtoisen kaverin saisi Otolla ratsastamaan niin maastokävelyt ja hölkät kyllä tekisi sille todella hyvää!

Tuo ylähuuli! 

Otolla taas oli tänään vuorossa vähän erikoisempaa hommaa, nimittäin sisko halusi kokeilla mennä Otolla ilman satulaa ja suitsia, kaulanarulla. En tiedä onko Otolla semmoista entisissä paikoissa tehty, mutta yllättävän hyvin poni pelkän narun, tai jalustinhihnan, kanssa toimi. Hetken Otolla oli kyllä suitset myös ohjineen, mutta nopeasti ne heitettiin mun olkapäälle roikkumaan kun poni otti uuden homman niin lunkisti.
Käännökset, siirtymiset sun muut sujui tosi hyvin! Ainoastaan käynnissä poni meinasi "lähteä viemää" eli käveli hitaasti mutta varmasti eikä meinannut pysähtyä. :D
Kyllä mulla sitten on hyvä poni, vaikka se on välillä maailman ärsyttävin pieni porsas, yllättää se sitten positiivisesti ja siinä samalla kaikki huonosti menneet asiat unohtuu. Aivan huippu harrasteponi, kaikki uudet jutut on hetkessä OK, menee veteen, kulkee hyvin yksin maastossa, hyppää kivasti ja osaa vielä jotain koulukiemuroitakin! Ja osaa olla ihan ylisöpö, hienon värinen ja sopivan korkuinen mulle.

Niin ja pitihän se munkin käydä kokeilemassa miten homma pelittää ilman ylimääräisiä varusteita. Ja hitto vie, kyllä se poni pelitti mullakin! Otto vaan tyytyväisenä heilutteli ylähuultaan ja maiskutteli kielellään, sillä ei kyllä ollut mitään huonoa sanottavaa tämän päivän "treenistä". ;)

Loppuun vielä videota todistusaineistoksi siitä miten hyvin Otto oikeasti toimi!

ja P.S. Ei kyllä olisi pari vuotta takaperin tullut mieleen ponin kyytiin kavuta ilman suitsia!

Linkki videoon tässä.

Kuvaton kuulumispostaus

Tämä talvi kyllä todella vaatii pitkää pinnaa, hevosen liikuttaminen ei ole ollut liian helppoa kyllä. Milloin on joka paikka jäässä, milloin sataa lunta 50cm, milloin lumet sulaa ja on saakelin liukasta jne. Noh, mutta ei passaa valittaa. Kaikesta kurjuudesta huolimatta Otto on saanut liikuntaa aika hyvin, ja sen huomaa siinä että ponin kunto on tainnut ihan huomaamatta kasvaa!

Tänään käytiin raviradalla, tarkoituksena saada ponin höyryjä päästeltyä ja ehkä jopa vähän väsytettyä sitä. Ja pyh. Otto oli todella säpäkkä alussa, kyttäili ja säpsyili kaikkea ja olisi halunnut mennä koko ajan kovempaa. 

Käynnin jälkeen ravailtiin pari kierrosta rataa ympäri. Sittenpä me laukattiin suorat, ravattiin tai käveltiin muualla, mentiin niin monta kierrosta etten minä enää kestänyt laskuissa. Silti vaan poni onnellisena kipitti minkä jaloistaan pääsi eikä kyllä minkäänlaisia väsymyksen merkkejä ollut ilmassa. (Verrattuna viime talveen, silloin mentiin maksimissaan 5 kierrosta ja Otto oli jo melko puhki)

Loppuverkaksi hölkättiin eteen alas pari kierrosta hyvää ja sujuvaa ravia. Kyllä se Otto tuntui kuitenkin rennommalta ratsastuksen jälkeen, meikäläistä kyllä meinasi jo hapottaa kun kevyttä ravia mentiin niin monta kierrosta. :D 

Toisaalta kyllä ihana huomata tuo muutos ponissa, ennen niin laiska pullaponi on nyt ihan tulta ja tappuraa ja nauttii kun pääsee menemään kovaa!

Muuten ollaan suurimmaksi osaksi maastoiltu, pakkasilla mentiin jäällä, käyty raviradalla ja muutaman kerran käyty kentällä pyörähtämässä. Otto on ollut välillä melkoisen rasittava tapaus, kun sillä on sen verran aina virtaa että se meinaa vähän töhöttää ja touhottaa, mutta ehkäpä sekin tässä kevään mittaan tasoittuu. 

Omaan silmään näyttää siltä että poni olisi jopa hiukan laihtunut! Treeniä vaan vielä lisää niin kohta Otto on hyvin hoikka poika. ;) 

Eipä meidän elämään muuten kummoisia kuulu, ehkäpä keväämmällä olisi myös paremmin mahdollista saada kuvamateriaalia ponista, toivossa on hyvä elää. Näillä samoilla linjoilla jatketaan, koulutreeniin palataan kunhan kenttä on semmoisessa kunnossa että siellä pystyy kunnolla ratsastamaan. Palataan taas jossain vaiheessa!

Hyvää 2. vuosipäivää me!

Tasan kaksi vuotta sitten (se oli lauantai) istuin Leko-tallin toimistossa kirjoittamassa kauppakirjaa ensimmäisestä omasta hevosesta. Näiden kahden vuoden aikana olen kerennyt katua ponin ostamista, suurta vastuuta ja harmitella ponin luupäistä luonnetta, karkailua, kyttäilyä ja urpoilua. 

Mutta.

Näiden kahden vuoden aikana olen oppinut kamalan paljon hevosista, uudesta näkökulmasta. Vastuuta, luottamusta, uuden oppimista, rajojen rikkomista, ystävyyttä.

On ihana katsoa ajassa taaksepäin ja huomata että vaikka on ollut vaikeaa, me ollaan oikeasti kehitytty huimasti, kaikessa! Tänään vuosipäivän kunniaksi käytiin maastoilemassa ilman satulaa hämärän aikaan. Myönnettäköön, pistin Otolle pallot korviin kun se on tupannut olemaan nyt viime aikoina melkoisen säpäkkä tapaus ja kyttäilijä. Korvapallot tasoittaa sen korvien välistä huminaa sen verran että ponin ajatukset kestää kasassa ja kaikilla on kivempaa. ;) 

Otto oli mukavan reipas ja rento, maastolenkki onnistui hyvin. 

Kiitos Otto näistä vuosista ja toivotaan että vuosia riittää vielä tulevaisuuteenkin monia!

Voihan pakkaset

Tammikuukin on ollut melkoista lomailua näiden hurjien pakkaslukemien vuoksi. Viime viikolla saatiin onneksi sitä lunta, ihan koko talven edestä, on päästy hangessa kahlailemaan ja päästy menemään muitakin askellajeja kuin käyntiä.
Tosin heti lumen tulon jälkeen alkoi taas pakastaa, ja eilenkin mittari näytti mukavaa -30°C. Ottohan kyllä pärjää kovemmillakin pakkasilla, mutta täytyy myöntää että mä olen nykyään sen verran mukavuuden haluinen etten ihan paukkupakkasilla ponin selkään kiipeä. Mutta ei Ottokaan näillä pakkasilla ole ollut mitenkään erityisen innokkaan tuntuinen lähtemään mihinkään, hengailee tarhassa ja lämmittelee sitten tallissa ihan mielellään.

Vähän kyllä harmittaa kun oikeastaan joulukuusta lähtien ollaan vietetty hyvin kevyttä elämää, ensin pohjat jäätyivät koppuraksi ettei voitu kuin kävellä ja nyt pakkasten vuoksi Otto on saanut viettää ihan vapaita päiviä. Ollaan me jonkun kerran päästy lenkillekin lähtemään, ja kyllä ei ole paljon tarvinnut ponia käskeä eteenpäin liikkumaan. Raviradalla ollaan käyty hölkkäämässä pariin otteeseen, käytiin myös kerran jo jäällä. Siellä Oton maailma järkkyi kyllä ihan kokonaan ja poni oli erittäin tulisen tuntuinen! :D
Mennessä Otto säikähti takaa tulevaa ravuria ja otti lähdöt, hetken aikaa jo kerkesin miettiä että pysähtyyköhän tämä koni koskaan. Sen jälkeen Otto sipsutti mennä varpaisillaan jotain ravin ja käynnin sekoitusta. Kotiinpäin otettiin ravia ja siitä Otto itse nosti ensin laukan ja aloitti sitten siihen perään kunnon pukittelut. Onneksi nuo temppuilut on olleet melko lyhyitä ja helposti poni on palannut takaisin ruotuun. Ja onneksi meillä on tuo ihanaakin ihanampi koulusatula! Se on niin ihanan tukeva että helpottaa kummasti selässä pysymistä tuommoisissa tilanteissa!
Niin ja ollaan myös käyty ratsastamassa pelloilla, kentällä sitten ollaan käyty vain kaksi kertaa tämän parin kuukauden aikana. Ennen lumien tuloa käytiin kävelemässä pari kierrosta kun katsastettiin kentän kunto ja pari päivää sitten käytiin siellä hölkkäämässä hangessa.

Ensin mua vähän ahdisti se ettei olla päästy treenaamaan kunnolla, mutta nyt olen ajatellut etten ota sen suurempaa stressiä ponin liikutuksen suhteen. Olen ollut tosi tyytyväinen nyt siihen että on päästy menemään jäällä, pellolla, raviradalla ja maastossa, pysyy edes Oton kunto yllä ja keretäähän me sitten kesällä mennä ihan tarpeeksi kentällä. Lomaillaan nyt ihan kunnolla ja pidetään hauskaa. :)
Tänäänkin taitaa Otto saada vapaan, pakkasta on  vielä -27°C ja tallilla yleensä ainakin pari astetta kylmempää. Huomenna jos pakkanen laskee, Hanna varmaan käy Otolla ratsastamassa, mulla kun on ihan typerän pitkä työpäivä huomenna. Toivottavasti edes loppuviikosta olisi semmoiset kelit että pääsisi vähän ponin energioita purkamaan, mutta katsotaan katsotaan kuinka käy.

Eipä tässä tällä kertaa tämän ihmeempiä kuulumisia ole kirjoittaa, ratsastuskuviakaan kun ei oikein juuri enää saa. Mutta palataan taas myöhemmin, kun on jotain kirjoittamisen arvoista. :)

Vastaukset kysymyksiin!

Tänään oli meillä niin törkeän kylmä että käytiin Oton kanssa talutuskävelyllä. Siinä tul itsellekin mukavan lämmin, ainoastaan naama meinasi jäätyä kylmässä viimassa. Huomiselle ilmeisesti on luvattu vieläkin kylmempää säätä, katsellaan kuinka ponia kykenee liikuttamaan. Otollahan siinä ei ole mitään ongelmaa mutta kuski meinaa totaalisesti jäätyä kalikaksi ratsastuksen aikana, kun ei vieläkään pysty kunnolla ratsastamaan. Noh, katsellaan katsellaan. Nyt vastausten pariin!

Miten hevosten vuokraus Leko-tallilla meni?
* Vuokraus meni ihan hyvin. Renso oli mukava ratsastaa ja oli ihana pitkästä aikaa ratsastaa kunnolla hyvällä pohjalla. Loppuverkan ajaksi vaihdettiin hevoset kun Kalle oli kaverilleni vähän liian vauhdikas. Kallekin oli mukava, isot liikkeet etenkin kun Oton poniaskeliin vertaa. :) Ja ylipäätään oli kiva käydä Lekolla pitkästä aikaa!

Mitä suunnitelmia Oton kanssa tulevaisuuteen?
* Kehittyä ratsukkona. Ja vaikka meillä onkin jo suhteellisen hyvällä mallilla tuo luottamus, niin sitä voi kuitenkin aina parantaa. Ylipäänsä haluan että tultaisiin ponin kanssa hyvin toimeen ja kumpikin nauttisi yhteisistä tekemisistä. :)

Mitkä on sun ja Oton top 5 varustetta?
* Ykköspaikalla on meidän koulusatula, aivan mahtavan ihana penkki! Toisena on mun kypärä, vaikka se alkaa olla jo vanha niin se on vieläkin todella mukava ja hyvin istuva. Kolmantena Back on track-kinnersuojat, kyllä on ponin koivet olleet hyvässä kunnossa niiden ansiosta. ;) Neljäntenä mun Pikeurin pöksyt, supermukavat ja kivat housut! Viidentenä nimikoitu satulahuopa, sellainenhan kuuluu jokaisen vakavasti otettavan kouluratsukon varusteisiin!

Mitä varusteita haluaisit/tarviaisit lisää/uusia?
* Haluaisin ja itseasiassa tarviaisin Otolle kakkossatulaksi jonkun estesatulan, yleissatulakin menisi kyllä kun sopiva löytyisi. Uudet suojat etusiin poni myös tarvitsisi. Mulle pitäisi kohta hankkia uusi kypärä. Otto voisi haluta Bot-suojat talliin, kinnersuojien kaveriksi. Sitten uudet ratsastushousut olisi kivat. Ja joku kiva satulahuopa. Ja pintelit. Ja hanskat. Ja sukat. Ja loimia pari. Juu, paljon olisi kaikkea tarpeellista ja vähemmän tarpeellista etsinnässä. :)

Aiotko ostaa toisen hevosen Oton kaveriksi?
* Ainakaan tällä hetkellä en. Otto riittä hyvin, tallilla saa ratsastaa Topilla milloin kerkeän plus sitten kun aika ja raha sallii niin voin käydä muualla tunneilla ja vuokraamassa. Eli yksi poni riittää mulle. :)

Aiotko kisata Otolla? Jos kyllä, mitä? Aiotteko kilpailla?
* Olisihan se kiva jotkut pikkukisat käydä kokeilemassa. Koulua ainakin voisi mennä. Tuo nilkan nivelsiteiden revähtäminen pikkuisen haittaa tuota estepuolta kun nilkka muljahtelee vielä alta ja jalkapöydän päälle koskee jos kantapäätä yrittää enempi saada alas. Mutta ainakin joku heC tai heB tason koululuokka olisi ihan hauska kokeilla ratsastaa kisoissa.

Mikä on sinun lempi kouluratsastusliike? Entä inhokki?
* Pohkeenväistö on kyllä kiva kun siitä saa helposti monipuolisia ja erilaisia versioita. Inhokki, hmmm... Nyt täytyy myöntää ettei varsinaista inhokkia taida olla, pitkän tovin tätä mietin enkä kyllä saa mitään vastausta tähän.

Sama kysymys Otolle? :D
* Oton lemppari on varmaankin laukanvaihdot, se innostuu niistä ihan hurjasti! Oton inhokki on varmaankin lyhentäminen/kokoaminen laukassa, se on sille vielä vähän hankalaa välillä.

Millä tallilla Otto asuu?
* Otto asuu Senjan tallilla.

Kenen valmennuksissa käytte?
* Me ei valitettavasti käydä kenenkään valmennuksissa. Heinävedelle on uskomattoman vaikea saada opettajaa käymään edes silloin tällöin! Eikä näin pienellä kylällä opettajia ihmeemin ole. Sisko käy välillä vähän katsomassa meidän menoa, ja tosiaan nythän alkaa kolmas viikko huonojen pohjien kanssa eli reiluun kahteen viikkoon ei ole päästy menemään kunnolla ollenkaan.
Olen kyllä tosi onnellinen siitä, että olen saanut minun ja Oton tason pysymään edes tällä tasolla millä ollaan, mutta ainahan sitä miettii että miten paljon parempia me oltaisiin jos meillä olisi mahdollisuudet käydä ohjatuilla tunneilla valvovan silmän alla.

Onko sulla sisaruksia?
* On, pikkusisko.

Missä oot töissä?Mitä teet työksesi?
* Heinäveden kunnalla, kotihoidossa. Eli toisinsanoen teen lähihoitajan töitä vanhusten parissa.

Aiotko opiskella vielä?
* Kyllä varmaankin.

Seurusteletko?
* Kyllä.

Mitä ratsastusseuraa edustat?
* Ypäjän Ratsastajia

Onko sulla koskaan ikävä Ypäjälle?
* On kyllä. Tosi ikävä ehkä enimmäkseen koskee niitä vanhoja hyviä aikoja, ihania kämppäkavereita, nimikkohevosia ja vakioratsuja ja opetuksessa ratsastamista. Voih, ihana Lasina (RIP), Vertti (RIP), Ipetus, Kovis, Elta ja Fabu sekä kaikki muut hienot hevoset! ♥ Sekä Kanerva kakkosen tytöt! ♥

Minkä merkkisiä varusteita Otolla/sinulla on?
* satula: Germida
suitset: Claridge House, Globus ja jotain merkittömiä
kuolaimet: Sprenger ja Showmaster
suojat: BT Pro, HorseGuard, Equiguard
pintelit: merkittömiä ja Showmaster
satulahuovat: Lamicell, Showmaster, Eskadron
kypärä: BT Pro
housut: JH Collection, B2B, Pikeur
hanskat: Roeckl, agrin työhanskat
takit/liivit: KL talvibomber, Horzen liivi x2, Horse Comfort, Hööksin sadetakki
kengät: jodhpureiden merkkiä en tiedä, muina kenkinä on Sievit, Hipot ja kuomat plus kesällä jotkut kävelykengät
loimet: Thermomaster, Horze Avalanche, sitten jotain muita Horzen loimia plus pari muuta sadeloimea joiden merkkiä en muista. Heijastinratsastusloimi on Börjesiltä.
harjat: Agrista ja Ratsuriihestä, osa tullut Oton mukana, harjapakki Horzelta.
Siinäpä kai suurin osa.

Mikä on lempivärisi?
* Vaihtelee aika paljon. Maanläheiset ja murretut värit, petrolin sininen, tummanharmaa jne.

Mitä luulisit tekeväsi jos et harrastaisi hevosia?
* Mä olen tätä joskus miettinyt ja en kyllä osaa sanoa mitä tekisin jos en aikaani tallilla viettäisi. Jos lapsena olisin jonkun muun harrastuksen aloittanut niin jatkaisin sitä. Jos taas nyt joutuisin lopettamaan hevostelun jostain syystä, en kyllä osaisi olla. Varmaan lukisin yms. ja olisin koiran kanssa ulkona, mutta kyllä elämä olisi jotenkin tyhjää jos ei hevoset siihen kuuluisi.

Mikä olet ammatiltasi?
* Ammatiltani olen hevostenhoitaja ja hevosharrasteohjaaja.

Mitä ovat vaikeimmat ratsastuksen asiat joita osaat? Koulussa, esteillä, missä vaan.
* Jaa, varmaan laukanvaihdot, avot, sulut, väistöt yms. ravissa ja laukassa. En mä tiedä, esteillä en osaa kyllä mitään, just ja just pysyä kyydissä. Maastossa mä olen hirmu hyvä haahuilemaan! ;)

Mistä pidät hevosissa eniten? Entä vähiten?
* Tutuissa hevosissa parasta on se luottamus mikä tulee kun pitkään touhuaa jonkun tyypin kanssa. Ja se että osaa lukea hevosia. Hah, ehkä vähän tämmöinen heppahullun ponitytön vastaus mutta hevosissa parasta on kyllä melkein kaikki. :D
Vähiten pidän siitä kun ne ihanat kaakit on ihan k*sipäitä, karkailee, sikailee, heittää selästä. Ja siitä että miksi oi miksi pitää kurakeleillä pyöriä siinä märimmässä ja likaisimmassa kohdassa.
(Yhden kerran Otto on ensin pesty loimi päällä kun se oli niin rapainen...) Plus noiden kahden yhdistelmä, kurap*skakeleillä ääliöt konit, lyömätön yhdistelmä..!

Lempivarusteesi itselläsi ja hevosella?
* Mun itseni lempivarusteet on hyvä ja istuva kypärä, pitävät hanskat ja mukavat hyvin istuvat ratsastushousut. Hevosilla ylipäätään lempivarusteisiin kuuluu hevoselle ja ratsastajalle mukava satula ja muutenkin sopivat ja siistit varusteet.

Jos saisit miljoona euroa, mihin sen käyttäisit?
* Ostaisin Otolle sopivan estesatulan ja päivittäisin muut varusteet siinä samalla joihinkin laadukkaisiin ja yhteensopiviin vermeisiin. Itselle myös varusteiden päivitys. Sitten vaihtaisin auton uudempaan ja isompaan. Veisin Oton huonojen kelien ajaksi maneesitallille. Antaisin osan rahoista perheelle ja osan säästöön. Osalla sitten shoppailisin itselle kaikkea kivaa, mm. kenkiä, meikkejä ja hajuvesiä. Eli kyllä rahalle käyttöä löytyisi, enää puuttuu siis vain se lottovoitto!

Mikä on lempiruokasi?
* Hmm. Itsetehdyt hampurilaiset, lohkoperunat + bataattia yrteillä ja marinoitua punasipulia siihen kylkeen niin kyllä kelpaa! ;)

Noniin, nyt on taas vastailtu kysymyksiin, kiitos paljon niitä lähettäneille!